Provinssirock 2017

Provinssi! Muistelin, että edellisestä on tosi pitkä aika, mutta masennuin vähän kun tajusin että siitä on 13 vuotta.

Perjantai oli huippua kun sain soittaa DJ-keikan bussissa. Tästä lähtien voin siis kehua ihmisille, että olen (teknisesti ottaen) soittanut keikan Provinssissa.

Toni buukkasi tämän keikan vähän viimetingassa, joten esimerkiksi sellainen pieni yksityiskohta kuin majoitus piti ratkaista jotenkin pikaisesti. Kirsi ja Ändi pelastivat ja pääsin bunkkaamaan tyttöjen kanssa Kirsin kämpillä keskustassa. Täydellistä.

Lauantain ensimmäinen kohokohta oli luonnollisesti lyhyen comebackin tehnyt Ultra Bra. Ja Terhin puoli lavaa. Luonnollisesti. En tiedä miksi, mutta olin oikeasti yllättynyt siitä miten braatit olivat niin vanhan näköisiä. Ikäänkuin 15 vuotta ei näkyisi ihmisen kasvoilta. Mutta tämä ei onneksi heijastunut millään tavalla esitykseen vaan meininki oli ihan katossa ekasta biisistä encoreen.

Ultra Bran jälkeen odotti itselleni ihan puskista tullut CMX. Olin siis näinkin hyvin jaksanut ja ehtinyt etukäteen fiilistellä festaria… Viikatemieshenkisesti pukeutunut A.W. esiintyi eleettömän varmasti ja toi itse asiassa mieleen paljon enemmän muistoja menneistä kuin ultrat. Jäin miettimään miksi en ole kuunnellut näitä vuosituhannen vaihteen jälkeen. Aion parantaa tapani.

Lauantain ehkä vähän yllättäenkin kirkkaimmaksi kohokohdaksi jäi festarin päättänyt Apulannan keikka. Todella kovaa tykitystä ekasta vikaan biisiin, hyvää nostatusta välispiikeissä ja sen verran vanhoja biisejäkin listalla että Toni jopa muisti sanat kaikkiin :P

Sunnuntain paluumatka kotiin sujui iloisemmissa merkeissä kuin pitkään aikaan.