Itsenäisyyspäivä

Jostain syystä reissuni Viroon osuvat monesti juhla- tai pyhäpäivien yhteyteen. Tällä kertaa vuorossa on toinen itsenäisyyspäivä. (Nyt juhlitaan ensimmäistä itsenäisyyttä, jonka Viro sai vuonna 1918 ja menetti vuonna 1940, saadakseen sen uudelleen takaisin vuonna 1991).

Itsenäisyyspäivän paraatit ovat viime vuosina kiertäneet Viron eri kaupungessa. Tänä vuonna kunnian sai osakseen Pärnu. Vielä eilen taivaalta satoi vettä kuin saavista kaatamalla ja tuuli riehui myrskylukemissa aamusta iltaan. Tänään, itsenäisyyspäivän aattona ja paraatipäivänä, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Kylmä, mutta muuten täydellinen juhlapäivä.

Väenpaljous täytti pienen Pärnun auringossa kylpeneet kadut. Kaikenikäiset taaperoista vaareihin kulkivat pienet Viron liput käsissään ja hurrasivat ohi marssineille sotajoukoille. Eteläisen naapurimaamme sotakalusto on vaatimatonta (maalla ei ole esimerkiksi ainuttakaan tankkia), mutta kahden F-16 hävittäjän ylilento muistutti Nato-jäsenyydestä. Paraati ei ehkä ollut maailman suurin ja komein, mutta isänmaallisuutta se hehkui sitten sitäkin enemmän.

(Ja niin, hämmästyin suuresti kuullessani että Maamme-laulu on myös Viron kansallislaulu. Olisi luullut, että maalla jonka säveltäjäkaartiin kuuluu mm. [Pärtin](http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Pärt) kaltaisia säveltäjäklassikoita olisi ollut varaa valita kotimaisistakin teoksista.)