ID-kaart

Sain lokakuun lopulla isikukoodin, eli Viron henkilötunnuksen. Tänään sain jo pari kuukautta valmiina olleen ID-kaartin, minkä myötä myös työluvan ja väliaikaisen asumisluvan Viroon. Täältä tullaan, Viro.

Virossa, toisin kuin Suomessa, yrittäjyyttä arvostetaan ja yrittämiselle on hyvät edellytykset. Vaikka paikallisen yhteiskunnan infrastruktuurit ovat monin paikoin vielä lapsenkengissään, kaikki kehittyy valtavalla nopeudella. Suomen ”tietoyhteiskunta” on Viron vastaavaa tarkastellessa lähinnä huono vitsi. Täällä pyritään ihan aidosti hyötymään tietokoneistuvan maailman mukanaantuomista eduista, muun muassa korvaamalla kankeaa byrokratiaa joustavilla ja keskenään yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Mikään ei tietenkään ole täydellistä. Viro on tietojärjestelmäkonsultin, erityisesti käytettävyysasioista kiinnostuneen sellaisen, luvattu maa.

Pidemmät reissut tänne ovat aina paljon enemmän kuin pelkkää työtä. Joskus keväistä kotosohjoa kyntäessä unohtaa, että täällä on tärkeä osa perhettä. Kun on riittävän pitkään erossa, siihenkin tottuu. Onneksi yhteiset hetket ovat joka kerta yhtä antoisia. Puhuttavaa ja puheenaiheita on paljon, kyllästymiseen ja hermostumiseen asti. Ihmiset myös muuttuvat ajan myötä, siinäkin riittää opeteltavaa. Toivottavasti vielä pitkäksi aikaa. Parhainta on huomata pienistä asioista se, että elämä on täällä hyvin. On hyvin vähän asioita jotka voivat lohduttaa yhtä paljon.

Sarjassamme maailma on pieni, Heli (jonka mitä ilmeisimmin pitäisi hankkia parempaa luettavaa :) oli kertonut kuoromme ”varataiteelliselle johtajalle” Tommille nähneensä Unessa.netissä jotain juttua Tartosta, minkä seurauksena sain päivällä ytimekkään viestin ”Oletko Tartossa?”. Soitin perään, ja kävi ilmi, että Tommi on siellä parasta aikaa konservatorion oppilaiden kanssa joillakin kuorofestareilla. Kuultuani, että seurueessa on parikymmentä nuorta naista, jouduin harkitsemaan vakavasti aikataulujen muuttamista siten, että lähtisin takaisin keskiviikkoillan sijaan vasta torstai-iltana.

Tosiasiassa näen jo unta kotiin palaamisesta, mutta siihen uneen ei kuulu Tommin kaitsemia konservatorion tyttöjä.

Vaan eräs aivan muu.