Kattishow

Hieman sulamaan päässyt kermajäätelö jäätyy uudestaan pakkasessa kivikovaksi. Tästä tietoisena otin loman kunniaksi ostamani paketin pöydälle hetkeksi sulamaan ennen viipalointioperaatiota.

Joitain (kymmeniä) minuutteja myöhemmin huomio kiinnittyi keittiöstä kuuluneeseen vaimeaan lätsähdykseen. Sen enempää ajattelematta örisin kissoille, että pois pöydältä. Toinen lätsäys. Kolmas lätsäys. Ihan hiljaista. En vieläkään tajunnut mistä on kyse, mutta jotain epämääräistä oli tekeillä, koska karvanaamat olivat liian hiljaa.

Hypätessäni keittiöön vastaan käveli kaksi kissaa, joiden kummankin päässä oli valkoisia läiskiä. Tiskipöydälle sulanut jäätelöpaketti oli lätsähdellyt puoliksi lattialle. Siitä ei ollut juuri mitään enää pelastettavissa, ja paketin siirtokin johti vain isompaan sotkuun (jonka siivoukseen löytyi välittömästi apureita). Kerrasaan mainiota.

Myöhemmin illalla kummankin katin päät olivat kuivuneet hassuun takkuun. Ilmeisesti kermajäätelön kyllästämää turkkia ei ole ihan helppo pestä omatoimisesti. Autoin vähän ja lutrasin kummankin kanssa hetken kylpyhuoneessa. Kumpikaan ei ollut moksiskaan pään kastelusta, mikä oli todella kummallista. Liekö kyse saunomiseen tottumisesta vai siitä että likainen turkki tuntui mäntiltä, mutta joka tapauksessa pesu hoitui ilman minkäänlaista vastarintaa. Uhrasin vielä viimeisen puhtaan pyyhkeen kuivaamiseen. Kehräystä kesti minuuttitolkulla.

Näitä viiksityyppejä tulee ikävä. Bussi Helsinki-Vantaalle lähtee ensiyönä. Jänskättää.