Älä koskaan sano
Saimme vihdoinkin selvitettyä ajatuksiamme Tiinan kanssa. Tällä viikolla on tapahtunut niin uskomattoman paljon, että edellisen välienselvittelyn jäljiltä oli jonkun verran puhuttavaa. Emme ole eron jälkeen muutenkaan puhuneet asioista, joten eilinen keskustelu tuli tarpeeseen varmasti kummallekin.
Mustavalkoinen näkemykseni uudesta naisesta osoittautui sekin aika kysenalaiseksi. Kuten Hannan kanssa todettiin, on kai silti ihan hyvä että tällaisia asioita vaan ei voi suunnitella (vaikka haluaisikin). Ehkä opin tästä lähtien olemaan vähän vähemmän ehdoton itseni (ja muiden) suhteen. Tuskin.
Olen nyt onnellinen monesta asiasta. Siitä, että olemme Tiinan kanssa hyvissä väleissä. Siitä, että jonkun toisenkin ihmisen läheisyys tuntuu hyvältä. Ja siitä, että ei tarvitse olla yksin ellei halua.
Jos zenkkareiden tuore levy olisi enemmän rock, hyppisin varmaan jo seinille. Se vaan ei ole.
Muiden mietteitä
<Speque> Ja pah. Se ON rock.
<Niin> Ja pah, se ei ole rok, kuten ei muutkaan samulin näsäviisat laulunparret
<Uninen> ei se kyllä ole niin rock kuin wanhat zenkkarit. ei popissa sinänsä mitään pahaa ole, se vaan ei ole niin rock..
<Speque> Tästä levystä mielestäni on näsäviisaus kaukana. Muutamia oikein hienoja maalailuja.