Eleitä

Pidän ihmisistä. Hyvinä päivinä joskus jopa itsestäni. Mutta ennen kaikkea pidän iloisista, hymyilevistä ihmisistä.

Ihmisten pyrkimys tasapainottaa ympärillään olevaa epätasapainoa on jotenkin hienoa. Ihmisten toisiinsa siirtämä energia on myös hienoa. Pienikin ele voi vaikuttaa pitkään kun se tulee juuri oikeaan kohtaan. (Valitettavasti tämä näyttää toimivan myös negatiiviseen suuntaan.)

Tiina sanoi joskus pelkäävänsä sitä, että ihastun johonkin kuorolaiseen ja lähden tämän matkaan. En usko. Olen ihastunut koko kuoroon. Monenlaisissa yhteisöissä mukana olleena CM on kyllä sanoinkuvaamattoman hauska ja mukavan erilainen jengi. Sellainen, jonka parissa kasvetaan.

Yliopisto on samasta syystä mukava paikka. Siellä tutustuu jännittäviin ihmisiin. Pitäisi kai ryhtyä taas käymään luennoilla.