Hyvät, pahat ja tukahdetut

Onko maailma niin paha, että se saa hyvät ihmiset sekaisin? Vai ovatko pahat ihmiset rikkoneet hyvän maailman?

Tulen apeaksi surullisista ihmiskohtaloista. Jo hyvin nuorena ymmärsin, että minusta ei koskaan voisi tulla esimerkiksi lääkäriä, koska en yksinkertaisesti pystyisi sulattamaan näkemääni.

Sinkkuillessani tutustuin moniin ei niin ehjiin ihmisiin, joiden masentavat kohtalot saivat lopulta omankin pääni niin sekaisin, että muutuin järkyttävän välinpitämättömäksi. Näen edelleen painajaisia tuon ajan muistoista.

Olen onnistunut kulkemaan todella valoisia polkuja. Vasta kun näkee katseita, joiden takaa ei löydä pienintäkään elämän välkähdystä, ymmärtää sen. Tulin tänään hetkellisesti iloiseksi muistaessani, että olen löytänyt omat keinoni paremman maailman rakentamiseksi.