Poissa

Huonosti nukuttuja öitä, loputon määrä kokista, neljän seinän sisällä missattuja kesäpäiviä, surrealistisen iso pino vastaamattomia meilejä, huonoja leffoja, kaliaa (kyllä), maagisen vähällä koodilla toteutettuja järjestelmiä ja kadotettu rakkaus.

Samaan aikaan kun itse tunnen pitkästä aikaa syvää tyydytystä tekemistäni valinnoista, Tiina ahdistuu niistä yhä enemmän. Vielä vuosi sitten erimielisyydet ratkesivat aina jotenkin, mutta lähiaikoina ne ovat tuntuneet vain vetävän meitä kauaksi toisistamme. Eilinen tappelu oli tyhmä ja pelottava. Se oli myös viimeinen.

Tulevat päätökset ovat niitä joita ei koskaan haluaisi tehdä. Osaan tällä hetkellä vain toivoa, että ne ohjaavat meidät valoisammille poluille.

Rakkaani sanoin, rakkaus ei aina riitä.