Kahden kämpän loukussa

On hivenen ikävää unohtaa puhelin toiseen kämppään ja etsiä sitä toisesta. Lähes yhtä ikävää on huomata sen löytäessään, että akku on loppu ja laturi väärässä kämpässä. Lokaatio-ongelmia on viikonlopun aikana esiintynyt myös lähikaupalla, mausteilla ja kattilalla.

Kissoja tulee ikävä heti kun ne tulevat mieleen. Täällä uudessa lukaalissa olen toistaiseksi turvassa kun ei ole näkyvillä mitään mikä muistuttaisi niitä. Kuitenkin huomaan jatkuvasti toimivani niiden ehdoilla. ”Tätä ei voi jättää tähän, koska muuten kissat pudottavat sen.”

Tulen paljon paremmin toimeen itseni kanssa kuin joskus ennen. Viikolla pääsee onneksi taas muidenkin ihmisten pariin, joten tänä yönä tuleva kiire ei liiemmin stressaa.

Lisähuomio: kokis on hyvää.