Paska päivä

Tänään oli paska päivä. Tietokoneen jo aiemmin rikki mennyt kovalevy meni sellaiseen kuntoon, että nyt kone ei käynnisty enää ollenkaan. Nyt olen siis sidottu työpöydän äärellä olevaan wanhaan G4 Power Maciin, joka kuulostaa suihkuhävittäjältä. Vakuutusyhtiöstä ei ole kuulunut mitään moneen viikkoon. Kesällä kun vastaavalla asialla ei ollut mikään kiire, he itse sanoivat että kesäajan kiireiden vuoksi käsittely kestää pitkään. Nyt kun olisi itsellä hoppu, vakuutusyhtiöllä ei enää ole kiireitä, mutta käsittely kestää silti kauemmin kuin kesällä. Wtf?

Reilun kolmen tunnin yöunien jälkeen meni hermot siihen kun Tiina ramppasi makuuhuoneessa kissojen kanssa jättäen lopuksi vielä oven auki niin, että kissat, meteli ja kirkas auringonvalo tulvivat huoneeseen. Yritä siinä sitten nukkua. Etenkin kun sama toistuu vähintään viisi kertaa viikossa. Koulutöiden tekeminen vähien unien jälkeen ei onnistunut lainkaan, työtöiden huonosti.

Päivän katkaisi laulutunti, jolla huomasin ihan konkreettisesti kuinka paljon takapakkia voi mennä lyhyessä ajassa kun on hetken harjoittelematta. Päivän lainaus: ”Suomalaisten tenorien kanssa on aina vähän sellaista että mitäköhän sieltä nyt tulee…”. Jopa laulamisesta tulee välillä paha mieli kun tuntuu ettei osaa vaikka kuinka yrittäisi.