Välttelemisen psykologiaa

Jokaiselle hetkelle riittäisi tekemistä, siksi aika täytyykin jakaa huolellisesti sellaisten töiden kesken joista saa elannon, ja jäljelle jäävän osan voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla. Sinänsä ihan hyvää järkeilyä, mutta noudatanko omia priorisointejani? En tietenkään.

Olen täydellinen opportunisti, ikuinen anarkisti. En tiedä mikä siinä on, mutta suurimman osan ajasta kulutan aivan toisin kuin olen suunnitellut. Tämä pätee erityisen hyvin esimerkiksi koulutöissä kun kyse on matematiikan demojen laskemisesta tai tenttiin lukemisesta. Samaten hankalat työasiat on helppo sivuuttaa jollain mukavammalla tekemisellä. Prosessi on aina samanlainen: ryhdyn ”tärkeään” työhön ja havahdun hetken päästä tekevänikin aivan jotain muuta.

Sijaistekemistä keksii joillekin asioille lähes loputtomasti. Mikä hassuinta, sijaistekemiseksi kelpaa usein sellaisetkin asiat joita ei normaalisti tekisi mistään hinnasta. Siispä, kuka kehittäisi laitteen, jolla voisi teettää itselleen sellaista työtä, jonka sijaistekemiseksi kelpaisi se työ jota itseasiassa pitäisi tehdä ja jota ei saisi vältellä?