Ja taas sitä mennään

Värikäs maanantai.

Tietokoneeni on ollut rikki jo yli seitsemän viikkoa. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä ei ole kuulunut vieläkään, mutta rahat ilmestyivät tilille tänään. Summa oli lähes kolmanneksen odotettua pienempi, mutta on kuitenkin äärimmäisen lohdullista, että tilanne etenee vihdoin ja viimein. Käytännössä eteneminen tarkoittanee uuden koneen hankkimista, mutta ennen sitä pitäisi kaivaa jostain reilut 700 euroa. (Muistiinpano itselle: älä päästä kissoja tietokoneen lähelle – se tulee kalliiksi.)

En voinut olla huomaamatta ruskan värittämää maisemaa kävellessäni koulusta kotiin. Paikoitellen tulipunaisina loistavat vaahterat kylpivät syksyisessä auringossa kuin tietoisina siitä, että talvi ottaa pian vallan. Illan kauppareissua reunustanut tummanpuhuva taivas välitti samoja ajatuksia. Tämä lyhyt hetki on kaunista, mutta kohta se kurjuus taas alkaa.