Oodi kissoille

Kissojen kanssa eläessä alkaa nopeasti ymmärtämään sen, miksi vanhempien on joskus vaikea olla hemmottelematta lapsiaan. Meidän perheen lapset ovat ainakin ihan täydellisesti pilalle hemmoteltuja jo nyt, eikä loppua näy. Vaan mitä voisi olettaa kun otuksiin ei kerta kaikkiaan voi olla kiintymättä.

Viikonloppuna kirpputorikierrokselta lähti mukaan valtava säkki keltaisia muovipalloja – kissoille, tietenkin. Täytyyhän sitä nyt olohuoneeseen rakennetun kiipeilypuiden (prototyypin) lisäksi olla jotain muitakin virikkeitä. Ensimmäinen proto ei taida kuitenkaan vielä viimeistelynkään jälkeen riittää, sillä kulman takana olevasta kattikaupasta löytyi hauskannäköisen tunnelilelun malli, mikä näytti kohtuullisen helpolta replikoitavalta. Samaisesta kaupasta ostettiin hiljattain uusi (isompi) hiekka-astia, siivilämäinen hiekkalapio (helpottamaan sattumien poimimista) ja kaksi 18 kilon hiekkasäkkiä. Eikä tietenkään mitään tavallista hiekkaa vaan mikrohiekkaa.

Ruoka on sitten ihan oma lukunsa sekin. Optimiolosuhteessa täystuhoille syötettäisiin luonnollisesti osa ravinnosta raakana lihana, mutta kun tasapainoitetun ruokavalion tarjoavia raksuja saa kattikaupasta valmiissa säkeissä, niin öttiäisen parasta ajatteleva omistaja vähentää tietysti huoliaan ostamalla sellaisia. Suurimmillaan epäinhimillisen kokoiset säkit maksavat keskituloisen ihmisen kuukausipalkan verran, mutta annosteluohjeissa neuvotaan onneksi niin piskuisia päiväannoksia, että yhdellä säkillä selviää helposti puoli vuotta. Tasapainotetun ruuan iloista ei kattien tarvitse kuitenkaan käytännössä nauttia, sillä aterioiden välillä syödään lähes päivittäin isäntäväen rääppeitä, kalanpäitä ja muita makupaloja. Tähänkin harrastukseen saa siis halutessaan kulutettua aikaa ja rahaa.

Mutta se mitä nuo karvaturrit arkeen antavat, on täysin rahassa mittaamatonta. Enää en kyllä haluaisi elää ilman.