Unessa.net : Arki : Menneet :

Sunnuntai, 26.8.2001

Olipas hieno viikonloppu! Pientä miinusta tosin siitä, että tein pienoisen arviointivirheen tuon rahanmenon kanssa ja jouduin köyhistelemään melkein koko reissun mutta ei se nyt niin kauheaa ollut kuitenkaan.

Sammuin perjantai-illalla joskus kymmenen jälkeen sänkyyn, heräsin pakkaamaan lauantaina joskus seitsemän aikaan. Mukaan vain yksi reppu välttämättömyyksiä, bussilla keskustaan ja junalla Tampereelle. Kello 11:35 olin jo kaupungilla, sovittiin että nähtäisiin Miian kanssa joskus kahden maissa Särkkiksen edessä. Parin tunnin luppoajan sain käytettyä vähän liiankin tehokkaasti siihen, että kiertelin läpi kaikki löytämäni levykaupat tuloksena kolme Zen Cafén levyä. -Noh.. nyt mulla on ne kaikki =)

Kohtasimme toisemme viimain, annoin hänelle jo pari viikkoa sitten keksimäni yllätyksen. Keräsin marjanpoimijoiden ideasta innostuneena edelliskeskiviikkona purkillisen mustikoita tarkoituksena kiikuttaa se seuraavana päivänä Jyväskylään suoraan hänelle. Suunnitelma ei toteutunutkaan odotetusti, mutta ovatpahan nuo nyt sitten oikealla omistajallaan :)

Vietimme särkiksessä upean päivän ja lähdimme seitsemän jälkeen pois alueelta kaupungille. Kävelymatka oli pitkä ja piikikäs, Miia tosin kesti mua illan aikana melkoisen hyvin. Aloin olla todella rasittavalla päällä, olin väsynyt ja näreissäni siitä että mikään ei (muka) mennyt odotetusti. Pienen sanaharkan jälkeen rauhotimme itsemme mukavan rauhalliseen paikkaan koskipuiston äärelle. Istuskelimme suuren koivun alla nurmikolla ja juttelimme elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta.

Miia vetosi edellisyölliseen seikkailuunsa ison Teen =) kanssa ja lähti joskus puoli yhdentoista maissa majapaikkaansa nukkumaan. Jatkoin siitä Kimmon seurassa loppuillan istuskellen parissa paikallisessa baarissa.

Nukkumatti tuli vasta joskus kolmen jälkeen ja tänään herättiin ennen yhtätoista. Olin jo ennen yhtä keskustassa taas, odotin tapaavani Pasin ja jazztuttavuus-Marjutin mutta näin ei sitten kuitenkaan käynyt. Miian näin vielä kerran, hän saattoi mut junaan kolmen maissa ja niin olin taas matkalla kohti kotia.

Pöhlistä loppui akku matkalla ja olo aivan turvaton koko loppumatkan. Tämä on kuitenkin minun kaupunkini raikui korvissa kun juna saapui ylväästi Turun rautatieasemalle. Perjantaina töissä satuttamani jalkakin oli jo ihan kunnossa, pompein kevein askelin suoraan cosmicciin etsimään Seppoa mutta ei sitä näkynyt. Join kokiksen loppuun, hyppäsin bussiin ja pian olin jo kotona.

Uudet levyt levylautaselle, random soitto päälle ja se on siinä. Yksi seikkailu taas koettu ja turvallisesti kotona. Kiitos Miialle unohtumattomista hetkistä, Kimmolle ja Tiialle yösijasta - tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin! Nyt hyvää yötä :)

<< mennyttä elämää