Unessa.net : Arki : Menneet :
Torstai, 10.5.2001
Seksi on pirullinen olento. Ensin sitä kokeillaan, haparoidaan
hämärässä. Joku 15-vuotiaana, toinen 18-vuotiaana, jotkut
vasta paljon myöhemmin. Ei se ikää katso kuitenkaan. siinä
vaiheessa kun siitä huomaa pitävänsä, peli on jo menetetty.
Tervetuloa uuteen maailmaan.
Seksi kuuluu nyky-yhteiskuntaan kuin nyrkki silmään. Se ei ole enää
tabu - päinvastoin, sitä on televisiossa, lehdissä, mainoksissa,
jokapuolella. Tuntuu siltä että ihmiset elävät seksistä.
Oi miten ihana keino herätä tyytyväisen näköisenä
aamulla sängystä. Hormonit hyrrää ja kaikki on hyvin. Ainakin
näennäisesti.
Entäs sitten kun sitä ei enää saa kun haluaisi? Puutteessa
elävät ihmiset ovat usein kärttyisiä ja äkkipikaisia,
kaikki tuntuu menevän huonosti. Jotkut tekevät mitä tahansa saadakseen
aina vaan lisä ja lisää. Siihen on helppo jääädä
koukkuun.
Luin edellispäivänä maikkarin sivuilta, että Saksassa
ollaan laillistamassa prostituutio. Se on varmasti hyvä suunta yhteiskunnan
hyvinvointia ajatellen. Monet ovat valmiita maksamaan suuriakin rahasummia saadakseen
seksiä. Ehkä elämän ironisuutta parhaimmillaan kuvastaa
se, että aikuisviihdepalveluiksi luokiteltavat sivustot ovat olleet verkon
kehityksen kärjessä jo vuosia. Pornosivustot ovat verkon ylivoimaisesti
suosituin käyttömuoto ja toistaiseksi myös ainoita sivustoja,
joilla tehdään todellista bisnestä.
Seksiin liittyy niin paljon kaikkea muutakin. Negatiivista ja positiivista.
Tällaista ajatusta olisi helppo lähteä kasvattamaan vaikka Siperiaan
saakka, mutta se ei ollut tarkoitus. Tarkoitus oli nimenomaan pohtia sitä,
miten vahva elementti seksi loppujen lopuksi on. Se on salakavalan voimakas
vaikuttaja monella tapaa.
Kurssilla tytöt vähentävät vaatteita sitä mukaa kun
asteet nousee. Vähän vielä eiliseen vielä lisää
niin eturivin neidit olisivat varmaan yläosattomissa. Tämän viikon
luennoitsija (24vee mies) näytti hieman häiriintyvän tilanteesta
(ei kyllä taatusti ollut ainoa). Karttakeppi putoili pariin otteeseen,
sivut menivät sekaisin ja kalvot hukkaan. Kauheaa tämä elämä.
Onneksi olen itse jo päässyt hieman eroon näistä
hormoniongelmista, ajatukset pysyy kirjassa nyt paljon paremmin kuin pari
viikkoa siten.
Johtunee toisaalta siitäkin että nyt on taas hyvin paljon muitakin
asioita mietittävänä. Hain lipastolta hakupaperit TKOppiin,
ehkä sinne pääsee jos kauppamatala ei huoli. Saa nähdä
sitten.
On muuten muuttunut sitten tämä julkaisukäytäntö pienen
pääni sisällä melkoisesti. En edes halua kurkkia mitä
olen joskus muinoin raapustellut, mutta tiedän että nykysysteemillä
teksti on aivan erilaista. En tiedä meneekö kehitys hyvään
vai huonoon suuntaan, mutta erilaiselta tämä ainakin tuntuu nykyään.
Kunhan jaksaisin keskittyä oleelliseen, that's all I want.
<< mennyttä elämää
|