Unessa.net : Arki : Menneet :

Lauantai, 24.3.2001

”You don't care for me
I don'-a care about that
Gotta new fool, ha!
I like it like that

I have only one burning desire
Let me stand next to Your fire”
- Jimi Hendrix, Fire

Tuli kuunneltua sitten tuotakin tänään. Oli vähän sellainen olo. Eilisen jälkeen tuntuu siltä, että tämä alamäki senkun jatkuu vaan.

Eilisen suunnitelmissa oli Zen Cafen keikka säätämöllä, mutta eihän siitä mitään tullut kun saatiin kuulla (onneksi) alkuillasta, että liput oli myyty loppuun jo aikoja sitten. Tämän tarinan hyvä puoli oli siinä, että ensi torstain keikalle lippuja vielä todennäköisesti saa. Eipä tuo silti juurikaan sen hetken fiilistä lohduttanut.

Todella upea ja positiivinen kokemus puolestaan oli Turun uuden ja mahtavan kinopalatsin korkkaaminen. Ykkössälin uskomattoman kokoinen valkokangas täytti pienen alkuhaparoinnin jälkeen kaikki ennakko-odotukset ja leffan äänimaisemakin pääsi kerrankin oikeuksiinsa. Ensituntumalta sanoisin, että THX ei ole kyllä yhtään yliarvostettu standardi. Pienenä miinuspuolena täytyy todeta se, että tämän jälkeen en kyllä suostu ihan helpolla niihin piskuisiin finnkinon ”teattereihin” menemään.

Tultiin sitten illaksi takaisin tänne piikkiön perukoille rauhoittumaan. Yritettiin jollakin asteella saada aikaan jonkinlaista keskustelua viimepäivien tapahtumista ja mahdollisesta jatkosta tälle vuoristoradalle. Ei siitä taaskaan oikein tunnuttu pääsevän puusta pitkään. Loppujen lopuksi kaikki oli taas ihan hyvin, mutta mulle jäi sellainen todella surullinen olo kun musta ei enää oikein mikään tunnu miltään. Ei hyvältä eikä pahalta.

Veera lähti tänään päivällä takaisin siskonsa luo ja sieltä kotiin.Päätin ostaa CMX:ää samalla reissulla kun heitin Veeran kaupunkiin. En löytänyt Auraa, joten ostin Cloaca Maximan. Vaikuttaa ihan hyvältä vitutusostokselta. Mun oli tarkoitus lukea koko päivä, mutta eihän lukemisesta tule yhtään mitään tällaisessa mielentilassa. Niinpä päätin taas purkaa turhautumiani jälleen kerran tähän saittiin.

Loppuillasta sorruin saunasta tultuani katsomaan telkkaria. Hieman rupesi mietityttämään kun Stiller selvitti kliseisimmän nörtin olevan tyyppi joka elää suklaapatukoilla ja kokisella - sattui juuri sillä hetkellä olemaan suklaapatukka kädessä ja kokispullo toisessa. :)

Yön lähestyessä ajatukset synkistyvät sitä mukaa kun valo pakenee taivaanrannan taa. Löysin kasan vanhoja päiväkirjalehtiä siltä ajalta kun tapasin Sallan. Ensimmäinen on kirjoitettu 23.1.1999 eli seuraavana päivänä kun tapasin Sallan. Kolmea kuukautta myöhemmin eräs merkintä alkoi sanoilla ”mä oon muuttunut ihan täysin”. Aika ovelaa. Ne muutokset, joita mussa silloin tapahtuivat olivat niin pieniä verrattuna siihen, miten olen muuttunut viimeisen puolen vuoden aikana. Tai siltä ainakin tuntuu nyt.

Olisin niin halunnut taas valuttaa ajatuksiani paperille, mutta en vieläkään kyennyt siihen. Kuuntelin noita A.W Yrjänän tekstejä ihan haltioituneena, jos jokin on mun sydäntä lähellä niin juuri tuollainen kerronta.

Vieraskirjaa saa muuten edelleenkin terästää virkeillä ajatuksilla.

<< mennyttä elämää