Varmasti yksi elämäni parhaista päivistä ainakin tähän asti. Näin jälkeenpäin ajateltuna mulle tuli heti mieleen se, että miten mä joskus kuvittelin Sonjan ja Allyn olevan jotain hienoa, mä tosiaan ihastuin niihin heti ”ensisilmäyksellä” vaikken heitä koskaan ole nähnytkään. Tunteeni kaikkia sähköisiä kavereitani kohtaan muuttuivat tänä iltana ihan totaalisesti.

Tämä aluksi niin tavallisen tuntuinen perjantaipäivä alkoi koululla kello 8.10, jonne ehdin ihan nipin napin. Koulussa päätettiin, että tänään mentäisiin taas riehumaan turkuun, tosin ilman Ollia. Olli sanoi, että sillä on splatgun-kisat lauantaina ja että sen täytyy herätä viideltä sinne, joten se ei tulisi mukaan. Olli lähti myöhemmin kesken koulupäivän parturiin ja kun Hannakin oli lähtenyt lentopallokisoihin Norjaan, me oltiin avoimia kaikille ehdotuksille. Lapan ja Matkalan kanssa sitten lopulta päätettiin mennä leffaan ja sen jälkeen mahdollisesti katsomaan Nailareita berliiniin.

Mä jatkoin koulusta päästyäni illan valmisteluja käymällä kaupassa ja ostamalla sieltä neljä pulloa siideriä. Se Green Fizzin joulusiideri oli niin saatanan hyvää, että sitä oli pakko maistaa uudestaan. Muutaman tunnin päästä sitten jo oltiinkin jo istuskelemassa Formian takimmaisella rivillä, mä sain kuulla vähän siitä kun olin ostanut niin loistavat takarivin paikat.. Olli oli kumminkin päättänyt tulla mukaan, tottakai kun se luuli että me mentäisiin soukkariin heti Rukajärven tien jälkeen. Ton melkeinpä huonon leffan loputtua me sitten suunnattiin kohti berliiniä, jossa oli ihan sairas jono jo nyt vaikka kello oli suurinpiirtein vähän yli kymmenen (leffa alkoi 20.30). Ei sitten edes yritetty jonottaa sinne Berliiniin kun ei oltais ees välttämättä päästy sisälle. Jatkettiin vaan matkaa kohti Morizzia, onneksi me protestoitiin Lapan kanssa sitä niinpaljon, että lopulta käännyttiin takaisinpäin ja suunnattiin Operaa kohti.

Tässä vaiheessa mulla oli jo lievä känni päällä, kolme pulloa oli juotu ennen leffaa ja se viimeinen kulahti alas kurkusta heti leffan päätyttyä, se oli kokonaan juotu jo hansan kulmalla. Lopulta Operan ovet alkoi jo häämöttää, me oltiin koko matkan kinasteltu siitä että päästäisiinkö sisään vai ei, Ollin mielestä sinne oli ikäraja 20 tai 22, mutta mä ja Lapa intettiin vaan että pakko se on koittaa että mennään nyt! Sitten päästiin ovelle ja Olli käveli suoraan sisään, mä menin perässä ja poke kysyi tietysti papereita. Otin ihan pokkana vaan ajokortin ja näytettyäni sen pääsin sisään Ollin seuraksi. Suunnattiin heti oven läheiselle tiskille, jonka toisesta päästä bongasin heti kaksi sairaan hyvännäköistä blondia, jotka osoitin Ollillekin. Lopulta Matkala ja Lapakin pääsi sisään (myöhemmin selvisi, että ikäraja oli 18) ja me oltiin heti ostamassa kaljaa ja siideriä. Kun sain oman siiderini, niin sanoin Ollille osoittaen toista niistä hyvännäköisistä blondeista, että ”toinen lähtee tänään täältä mun kanssa pois - satasesta vetoo!” Kaikki tietysti rupes nauramaan, mutta mä en jostain syystä jaksanut välittää, aloin kävellä suoraan kohti näiden blondien valloittamaa nurkkausta.

”Moi, mites menee?” Kuului vuoden pickup line, mutta onneksi tää sairaan hyvännäköinen blondi vastasikin jotain positiivista lisäten siihen vielä ”tuu istumaan - täs on vapaa paikka.” Olin oikeesti istumassa siinä sen vieressä ja juttelemassa!! Katsoin heti aluksi ympärilleni nähdäkseni jätkien ilmeet, kaikki kippailivat kaljaa mahaansa ja näyttivät yhtä hämmästyneiltä kun mä. Salla sanoi aluksi olevansa 19-vee, mä uskoin sen heti. Vähän myöhemmin samana iltana hän kertoikin juhlistavansa vasta 16-vuotis synttäreitään eikä 19, kuten oli aikaisemmin sanonut. Koin tässävaiheessa jonkun dejavu ilmiön, kun tuoreesta muistista palautui mieleen Sonja ja Ally. Salla näytti kuitenkin katuvan sitä että oli valehdellut mulle ikänsä aluksi, mutta mä en oikeesti välittänyt siinä vaiheessa siitä iästä enää yhtään ja yritin vakuuttaa Sallalle, että kaikki oli ihan OK. Me juteltiin vaikka kuinka kauan ja vaikka mistä, opiskelusta, neitsyydestä, seksistä, autoista, moottoripyöristä ja kauneudesta. Vaikka mistä siis.

Jossain veiheessa iltaa - en muista sitä edeltäneistä hetkistä oikeastaan mitään - muistan vaan lopputuloksen - Salla suuteli mua aivan totaalisen ihmeellisen hienolla tavalla, se oli varmaankin mun eka oikea kielisuudelma, se kesti varmaan pari minuuttia.. Lopulta joku ulkomaalainen heppu tuli huutamaan että ”Hey comeoon! You must breathe in the middle!”

Sitten taas jatkettiin juttelua ja puhuttiin välillä kännykkään. Tässä vaiheessa Olli, Lapa ja Matkala olivat soukkarissa - tietenkin. Joku soitti ja kysyi että olenko mä vielä sen kanssa ja kun vastasin että joo ja että täällä oli just suutelun maailmanennätys niin ne päätti lähteä takaisin toteamaan mun väitteeni ihan omin silmin. Ne ilmaantui sinne pienen ajan päästä ja mä esittelin ne Sallalle. Sitten ne taas katos johonkin vähäksi aikaa, kunnes Lapa tuli siihen mun ja Sallan väliin ja esitti hyvin kohteliaan kysymyksen: ”hei meetsä villelle yäks? Ai et? No sit ville voikin lähtee jo!” Voi vittu, että otti päähän. Larssi saa aina jotenkin tehtyä itsestään täydellisen idiootin, mutta tämä kerta oli kyllä yksi pahimmista. Mä rupesin ihmetteleen koko juttua ja sain kuulla että Olli piti viedä kotiin, kello oli 1.30 tai jotain - en enää muista niin hyvin. Jokatapauksessa, Sallankin kaveri oli patistellut Sallaa jo lähtemään vähän aikaa, ja lopuksi suudeltiin taas sellaiset 3,5 minuuttia - ainakin. Mä olin suurinpiirtein onnesta soikeena ja toistelin kokoajan että ”mä soitan sulle, mä soitan sulle huomenna!” Sallan ollessa kokoajan että ”joojoo, okei, joojoo ihan varmaan.. ”

Sitten me lähdettiin jamä rupesin kinumaan Ollilta sitä satasta - tää oli varmaan eka veto jonka olin mielestäni voittanut Ollia vastaan. Tosin ei mua oikeesti kiinnostanut Ollin rahat pätkääkään, mä halusin vaan olla varma siitä että Salla tuntisi samoin mua kohtaan vielä seuraavanakin päivänä. Yhden tekstiviestin jälkeen ja reilun puolentunnin kotimatkan jälkeen päivä olikin pulkassa. Ja mikä päivä! Koko yö meni niin kuin kaikki muutkin krapulayöt - kierin ja pyörin ympäri sänkyä koko yön ja mietin pelkästään Sallaa ja meidän keskusteluja. Ihan kivaa sinänsä, mutta laskuhumalassa uni on aina ihan perseestä, ei se oo kunnon unta ollenkaan.
Paras päivä ehdottomasti niin kuin tosi pitkään aikaan!